Unelmia, unelmia....
Herään nukkuttuani pitkään ja levollisesti lainkaan miettimättä työasioita, opinnäytetyötä tai koulua... Otan kupin kahvia, luen päivän lehden vailla mitään kiirettä. Joku on pakannut minulle laukut valmiiksi, kuskaa minut lentokentälle ja määränpäänä on jokin ihana hiekkaranta ja turkoosia vettä.
Aurinko paistaa, vesi on lämmintä ja kädessäni on ihana drinkki. Muutama viikko rannalla löhöilyä, shoppailua, ravintoloita, kauniita maisemia ja mahdollisesti kiinnostavaa historiikkia muinaisten rakennusten ja patsaiden kera. Hyvä kirja ja täydellinen rusketus......Oi, näen tämän kaiken silmieni edessä.....
Ja mikä parasta...matkalta saavuttuani joku on kirjoittanut opparin loppuun, palauttanut sen, pitänyt julkaisuseminaarin, tehnyt venäjän tentin hyväksytysti, uskaltanut irtisanoutua nykyisestä työpaikasta, hankkinut minulle jonkin unelmaduunin, ja ei se varmaan ole liikaa pyydetty, jos lisäksi joku olisi voittanut minulle lotossa helvetisti rahaa???
Ja jos nyt sitten kuitenkin palataan todellisuuteen...
Tänään on "vapaapäivä", jonka aijon kuluttaa kera opparin tiivistelmän ja abstraktin ja jos vielä vähän tuota enkunkurssia vilkaisisi. Mahdollisuus olisi ollut lähteä shoppailemaan äidin ja siskon kanssa, mutta en halua potea huonoa omaatuntoa, kun en kouluhommia olisi kuitenkaan sitten tehnyt. Torstaina on tiedossa matka lahteen opettajaa tapaamaan ja iltapäivästä olisi sitten ah niin ihana viisaudenhampaan leikkaus. :/
Miksei mikään koskaan mee niinku elokuvissa?
Ja jos nyt kuitenkin lisätään tähän jotain hyvää, on minulla vihdoinkin uusi tatuointi. Se on tottakai ihana. Harkinnassa vielä, käynkö sitä hieman tummentamassa...:)
Ehkä tässä taas tämä avautuminen. Taidan luvata, etten enää ruikuta tuosta opparista. Hihkun siitä lisää sitten kun se on palautettu.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti